Ajattelun ammattilainen Lauri Järvilehto kirjoittaa täällä siitä, miten hänen omat lapsensa oppivat asioita ilmiömäisesti omaan tahtiinsa iPadilla. Kun saavat tehdä tasan sitä mikä eniten kiinnostaa, ilman suorituspaineita, mittaamista, ulkoa asetettuja oppimistavoitteita.
Järvilehto viittaa tekstissä intialaisen Sugata Mitran tutkimukseen, jossa intialaiset katulapset oppivat sekä englannin kieltä että tietokoneen käyttöä uskomattomalla tavalla ilman minkäänlaista ohjausta, kun heidän saatavilleen vain tuotiin englanninkielisillä ohjelmilla varustettu tietokone. Kurkkaa video alta, jos kiinnostaa.
Yhteisöllinen, lasten omaan tahtiin tapahtuva oppiminen vetää minua yhä enemmän puoleensa. Yhä enemmän pohdin, miten soveltaa kaikkea tätä tietoa omaan työhöni "ihan tavallisessa koulussa". Enimmäkseen kyse on rohkeudesta, vaikkei tietysti ihan pelkästään siitä.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Uuden verkko-oppimisympäristön esittelytilaisuudet Turussa, Tampereella ja Helsingissä
Tervetuloa kuulemaan innostavasta uudesta verkko-oppimisympätistöstä!
MISTÄ ON KYSE?
Työnimellä Feeniks kulkevan verkko-oppimisjärjestelmän isä ja kehittäjä Marko Koskinen esittelee oppimisympäristöä kiinnostuneille, esimerkiksi vanhemmille ja opettajille.
TURUSSA esittelytilaisuus pidetään maanantaina 28.11.2011 klo 17-19 kaupunginkirjaston kokoustilassa (Cafe Siriuksen yläpuolella). Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Turun tilaisuuteen voit ilmoittautua 25.11. mennessä osoitteeseen tulevaisuudenkoulu(ät)gmail.com.
TAMPEREEN esittelytilaisuus on sunnuntaina 20.11. klo 15-18 Pirkkalassa.
HELSINGIN esittelytilaisuus on perjantaina 25.11. klo 18-20 Hub Helsingin tiloissa, Annankatu 31-33 C, ulko-ovella summeri.
Tampereen ja Helsingin tilaisuuksien ilmoittautumiset ja lisätietoja: marko(ät)vapaus.net
MISTÄ ON KYSE?
Työnimellä Feeniks kulkevan verkko-oppimisjärjestelmän isä ja kehittäjä Marko Koskinen esittelee oppimisympäristöä kiinnostuneille, esimerkiksi vanhemmille ja opettajille.
FEENIKS
- on täysin uudenlainen verkossa toimiva sosiaalinen oppimisympäristö
- mahdollistaa opiskelun omaan tahtiin ja oppijoiden yksilöllisten
tarpeiden huomioimisen
- yksilöllinen ja joustava etenemisnopeus
- vaihtelevat työtavat
- yhteisöllinen oppiminen, verkostuminen toisten oppijoiden kanssa
- opettajan apua silloin kun sitä aidosti tarvitaan
- mahdollisuus painottaa opiskeluaan omien kiinnostuksen kohteiden mukaan
- sopii hyvin monenlaisiin oppimisympäristöihin suurista kouluista
kotikouluihin ja esim. sairaalakouluihin
- kattaa kaikki perusopetuksen oppiaineet
- sisältää myös oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin liittyviä osioita
- on nyt tulossa pilottivaiheeseen, pilottikouluja tai -kuntia
etsitään
TURUSSA esittelytilaisuus pidetään maanantaina 28.11.2011 klo 17-19 kaupunginkirjaston kokoustilassa (Cafe Siriuksen yläpuolella). Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Turun tilaisuuteen voit ilmoittautua 25.11. mennessä osoitteeseen tulevaisuudenkoulu(ät)gmail.com.
TAMPEREEN esittelytilaisuus on sunnuntaina 20.11. klo 15-18 Pirkkalassa.
HELSINGIN esittelytilaisuus on perjantaina 25.11. klo 18-20 Hub Helsingin tiloissa, Annankatu 31-33 C, ulko-ovella summeri.
Tampereen ja Helsingin tilaisuuksien ilmoittautumiset ja lisätietoja: marko(ät)vapaus.net
Luonnollista oppimista - onnellisia lapsia
Annetaan lastemme rakastua maailmaan.
Annetaan heille sama oivalluksen ja oppimisen ilo, jota itse olen saanut ja saan edelleen kokea joka päivä.
Annetaan tämän tutkimisen halun suunnata heidän oppimistaan.
Annetaan lasten suuntautua sinne, minne heidän oppimisenhalunsa, kehitysvaiheensa ja luontainen kiinnostuksensa heitä vie.
Annetaan heidän innostua palavasti jostakin aiheesta ja koluta se "perimmäistä nurkkaa myöten" ja siirtyä seuraavaan asiaan kun heistä itsestään siltä tuntuu.
Luotetaan siihen, että he ehtivät oppia tarvitsemansa silloin kun sitä tarvitsevat, niin kuin aikuisetkin tekevät.
Luotetaan siihen, kun näemme heidän olevan loputtoman kiinnostuneita maailmasta.
Luotetaan, että tämän kiinnostuksen tukeminen riittää siihen, että he oppivat kaiken tarvitsemansa, aina silloin kun sitä tarvitsevat.
Luotetaan siihen, että välineitä ja tiettyjen täsmällisten tietojen siirtämistä tärkeämpää on olla lasten käytettävissä ja antaa heille mahdollisuuksia tutustua itseensä ja maailmaan.
Tuetaan heitä tutustumisessa itseensä.
Autetaan heitä säilyttämään tunne itsestä muiden ihmisten odotusten ristipaineissakin.
Annetaan lasten elämäninnon säilyä.
Annetaan heidän tehdä villejä kokeiluja ja arvauksia, annetaan epäonnistua ja miettiä, mitä sitten tekisin.
Annetaan lapsille tilaa.
Annetaan lasten oppia omalle kehitysvaiheelleen sopivalla tavalla.
Annetaan heidän oppia persoonalleen sopivalla tavalla: niiden tutkia yksin, jotka nauttivat nyt siitä ja niiden opiskella ryhmässä, jotka tänään haluavat tehdä niin.
Annetaan lasten oppia näkemään, mitä lahjoja maailma meille tarjoaa ja arvostamaan sitä.
Annetaan lasten suunnitella, miten he haluaisivat järjestää ihmiskunnan yhteiselon maapallolla.
Annetaan lapsille tilaisuus ymmärtää, miten huikean, elämäksi kutsutun prosessin erottamaton osa hekin ovat.
Annetaan lasten elää kosketuksessa omaan sisimpäänsä ja toteuttaa sitä.
Annetaan lasten ja nuorten kiinnostua mistä tahansa alasta, joka heitä kiinnostaa ja myönnetään, että heillä on oikeus tehdä uusia valintoja, jos jokin valinta ei enää ole ajankohtainen. Ihminen muuttuu ja kehittyy koko elämänsä ajan, annetaan sille tilaa.
Annetaan aikuisillekin tilaa vaihtaa alaa ja innostua, sillä innostuneita ihmisiä maailma todella tarvitsee.
Katsotaan lapsia ja nuoria kuin ihmettä, ei niin kuin projektia jota pitää (yrittää)hallita.
Maailma tarvitsee vahvoja ihmisiä, jotka tietävät keitä he ovat ja jotka eivät pelkää tarttua toimeen.
Haluan luoda ihmisille iästä riippumatta mahdollisuuksia luonnolliseen oppimiseen, koska uskon että se tukee ihmisen mahdollisuutta elää aitona itsenään ja toteuttaen ihmisyyttään sen koko potentiaalilla. Haluan antaa itse oivaltamisen iloa tai pikemminkin olla poissa sen tieltä. Lapsella on luontainen oppimisen ilo, jonka ei tarvitse sammua.
Tarvitseeko - tai voiko - oppimista sitoa paikkaan ja kellonaikaan? Oppimista tapahtuu niin paljon muualla kuin koulussa – ehkä enemmistö oppimisesta? Näkisin koulun tehtäväksi ennen kaikkea ihmisen tutustuttaminen itseensä ja ihmisten väliseen yhdessä toimimiseen. Opettaa enemmän ihmisenä elämisen taitoja kuin sirpaletietoa. Elämällä on hieno ominaisuus opettaa ihmiselle juuri se, mitä ihminen eniten tarvitsee, silloin kun hän sitä tarvitsee. Koulun ja opettajan tehtävänä voisi olla ennen kaikkea valaa oppilaisiin rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen, toimia mahdollistajana.
Annetaan heille sama oivalluksen ja oppimisen ilo, jota itse olen saanut ja saan edelleen kokea joka päivä.
Annetaan tämän tutkimisen halun suunnata heidän oppimistaan.
Annetaan lasten suuntautua sinne, minne heidän oppimisenhalunsa, kehitysvaiheensa ja luontainen kiinnostuksensa heitä vie.
Annetaan heidän innostua palavasti jostakin aiheesta ja koluta se "perimmäistä nurkkaa myöten" ja siirtyä seuraavaan asiaan kun heistä itsestään siltä tuntuu.
Luotetaan siihen, että he ehtivät oppia tarvitsemansa silloin kun sitä tarvitsevat, niin kuin aikuisetkin tekevät.
Luotetaan siihen, kun näemme heidän olevan loputtoman kiinnostuneita maailmasta.
Luotetaan, että tämän kiinnostuksen tukeminen riittää siihen, että he oppivat kaiken tarvitsemansa, aina silloin kun sitä tarvitsevat.
Luotetaan siihen, että välineitä ja tiettyjen täsmällisten tietojen siirtämistä tärkeämpää on olla lasten käytettävissä ja antaa heille mahdollisuuksia tutustua itseensä ja maailmaan.
Tuetaan heitä tutustumisessa itseensä.
Autetaan heitä säilyttämään tunne itsestä muiden ihmisten odotusten ristipaineissakin.
Annetaan lasten elämäninnon säilyä.
Annetaan heidän tehdä villejä kokeiluja ja arvauksia, annetaan epäonnistua ja miettiä, mitä sitten tekisin.
Annetaan lapsille tilaa.
Annetaan lasten oppia omalle kehitysvaiheelleen sopivalla tavalla.
Annetaan heidän oppia persoonalleen sopivalla tavalla: niiden tutkia yksin, jotka nauttivat nyt siitä ja niiden opiskella ryhmässä, jotka tänään haluavat tehdä niin.
Annetaan lasten oppia näkemään, mitä lahjoja maailma meille tarjoaa ja arvostamaan sitä.
Annetaan lasten suunnitella, miten he haluaisivat järjestää ihmiskunnan yhteiselon maapallolla.
Annetaan lapsille tilaisuus ymmärtää, miten huikean, elämäksi kutsutun prosessin erottamaton osa hekin ovat.
Annetaan lasten elää kosketuksessa omaan sisimpäänsä ja toteuttaa sitä.
Annetaan lasten ja nuorten kiinnostua mistä tahansa alasta, joka heitä kiinnostaa ja myönnetään, että heillä on oikeus tehdä uusia valintoja, jos jokin valinta ei enää ole ajankohtainen. Ihminen muuttuu ja kehittyy koko elämänsä ajan, annetaan sille tilaa.
Annetaan aikuisillekin tilaa vaihtaa alaa ja innostua, sillä innostuneita ihmisiä maailma todella tarvitsee.
Katsotaan lapsia ja nuoria kuin ihmettä, ei niin kuin projektia jota pitää (yrittää)hallita.
Maailma tarvitsee vahvoja ihmisiä, jotka tietävät keitä he ovat ja jotka eivät pelkää tarttua toimeen.
Haluan luoda ihmisille iästä riippumatta mahdollisuuksia luonnolliseen oppimiseen, koska uskon että se tukee ihmisen mahdollisuutta elää aitona itsenään ja toteuttaen ihmisyyttään sen koko potentiaalilla. Haluan antaa itse oivaltamisen iloa tai pikemminkin olla poissa sen tieltä. Lapsella on luontainen oppimisen ilo, jonka ei tarvitse sammua.
Tarvitseeko - tai voiko - oppimista sitoa paikkaan ja kellonaikaan? Oppimista tapahtuu niin paljon muualla kuin koulussa – ehkä enemmistö oppimisesta? Näkisin koulun tehtäväksi ennen kaikkea ihmisen tutustuttaminen itseensä ja ihmisten väliseen yhdessä toimimiseen. Opettaa enemmän ihmisenä elämisen taitoja kuin sirpaletietoa. Elämällä on hieno ominaisuus opettaa ihmiselle juuri se, mitä ihminen eniten tarvitsee, silloin kun hän sitä tarvitsee. Koulun ja opettajan tehtävänä voisi olla ennen kaikkea valaa oppilaisiin rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen, toimia mahdollistajana.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Jouni Välijärvi: Peruskoulu ei uudistu tuntijaon muutoksilla
Koulutustutkimuksen professori Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja Pisa-tutkimuksen vastuullinen johtaja Suomessa kirjoittaa Helsingin Sanomissa 31.10. siitä, miten suomalainen koulujärjestelmä kaipaa suurempia muutoksia kuin tuntijaon viilausta.
Välijärven (ja monien muiden) mukaan suomalainen peruskoulu onnistuu saattamaan lähes kaikki nuoret toisen asteen opintoihin, mutta monen nuoren vaikeudet alkavat peruskoulun jälkeen. Huolestuttavan moni vuori keskeyttää toisen asteen koulutuksen. Välijärvi esittää tälle syyksi mm. seuraavaa:
"Pisa-tulosten mukaan lähes kymmenellä prosentilla nuorista on niin heikko lukutaito, että heidän edellytyksensä selviytyä jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksista ovat riittämättömät. Hyvin usein näillä nuorilla on heikot taidot myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Osaamattomuus kasautuu samoille nuorille, joille kouluaika on usein ollut sarja toistuvia epäonnistumisia. Ei siis ihme, että usko omiin oppimisen mahdollisuuksiin katoaa, asenne koulutukseen on kielteinen ja jatko-opintoihin hakeudutaan lähinnä ulkoisen pakon sanelemana. Pienikin vastoinkäyminen saattaa ajaa nämä nuoret keskeyttämään opintonsa. Edellytykset yhteiskunnan korostamalle elinikäiselle oppimiselle on näin kadotettu jo elämänkaaren alkutaipaleella."
Tuntijaon "näpertelyn, kuten Välijärvi itse kirjoittaa, sijaan hän peräänkuuluttaa neljää asiaa, jotka tarvitaan elinikäisen oppimisen perustaksi:
Välijärven (ja monien muiden) mukaan suomalainen peruskoulu onnistuu saattamaan lähes kaikki nuoret toisen asteen opintoihin, mutta monen nuoren vaikeudet alkavat peruskoulun jälkeen. Huolestuttavan moni vuori keskeyttää toisen asteen koulutuksen. Välijärvi esittää tälle syyksi mm. seuraavaa:
"Pisa-tulosten mukaan lähes kymmenellä prosentilla nuorista on niin heikko lukutaito, että heidän edellytyksensä selviytyä jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksista ovat riittämättömät. Hyvin usein näillä nuorilla on heikot taidot myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Osaamattomuus kasautuu samoille nuorille, joille kouluaika on usein ollut sarja toistuvia epäonnistumisia. Ei siis ihme, että usko omiin oppimisen mahdollisuuksiin katoaa, asenne koulutukseen on kielteinen ja jatko-opintoihin hakeudutaan lähinnä ulkoisen pakon sanelemana. Pienikin vastoinkäyminen saattaa ajaa nämä nuoret keskeyttämään opintonsa. Edellytykset yhteiskunnan korostamalle elinikäiselle oppimiselle on näin kadotettu jo elämänkaaren alkutaipaleella."
Tuntijaon "näpertelyn, kuten Välijärvi itse kirjoittaa, sijaan hän peräänkuuluttaa neljää asiaa, jotka tarvitaan elinikäisen oppimisen perustaksi:
- eheä kokonaiskuva todellisuudesta
- kehittyneitä tiedonhallinnan taitoja
- luottamusta omiin oppimisen mahdollisuuksiin
- halua tehdä jatkuvasti työtä oman osaamisensa eteen
tiistai 1. marraskuuta 2011
Kirsti Lonka: Passiivisesta pänttäämisestä syvälliseen ymmärtämiseen
Täällä on luettavissa Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professorin Kirsti Longan näksmyksiä siitä, että oppimisen tulisi tapapahtua uusimman tutkimustiedon mukaisilla tehokkailla ja mielekkäillä tavoilla. Kannatetaan. :)
Makupalana tähän Longan esittämä provokatiivinen vertaus:
Makupalana tähän Longan esittämä provokatiivinen vertaus:
– Liian usein päädytään pelkästään ”bulimiaoppimiseen”, jossa opiskelijat tankkaavat tietoa kirjoista tai opettaja syöttää sitä ylen määrin. Sen jälkeen oppilaat oksentavat tiedon koepaperiin ja unohtavat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)